Author: President, Dr. Teemu Kokko, Haaga-Helia University of Applied Sciences
Suomi on vientivetoinen maa, jonka väestöpohja murenee huolestuttavalla vauhdilla. Näin ollen olemme täysin riippuvaisia aktiivisesta kansainvälisyydestä, joka generoi opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa. Tämän hetkinen kehitys ei valitettavasti näytä hyvältä. Suomi näyttäytyy kansainvälisillä areenoilla suhteellisen passiivisena toimijana ja kansallinen kielitaitomme on viime vuosikymmen aikana rapistunut huolestuttavasti. Ruotsin kieltä käytetään yhä harvemmin, nk. harvinaisten kielten opiskelijamäärät ovat romahtaneet ja aika harvassa ovat ne, joiden englanninkielen taito riittää esimerkiksi yritysten välisten sopimusten laatimiseen. Ehkä huolestuttavinta on kuitenkin asenneilmapiiri ja kansallinen retoriikka. Käsityksemme itsestämme ja nk. katupuhe ovat pahasti ristiriidassa.
Mielestäni kansainvälisyys on pitkälti asennekysymys. Siltä pohjalta syntyy luontevaa kanssakäymistä, uusia avauksia, kansainvälistä liiketoimintaa, globaaleja tutkimushankkeita – ja parhaimmillaan täysin uusi kansainvälinen viiteryhmä. Osaaminen ei tunne rajoja ja juuri siksi jokaisella ammattilaisella ja jokaisella johtajalla tulisi olla kansainvälinen ulottuvuus – vaikka he työssään toimisivat täysin kansallisella tasolla.
Korkeakoulujen rooli on keskeinen. Meiltä odotetaan ovien avaamista, vallitsevien käytänteiden haastamista, yhteen törmäyttämisiä sekä asenteellista esilläoloa. Kansainvälisyys täytyy olla sisäänrakennettuna strategioissamme, opetussuunnitelmissamme sekä henkilöstön koulutuksissamme.
Aito kansainvälisyys pohjautuu oman itsensä, historiansa ja faktojen tuntemiseen. Kun päälle lisätään viestintätaitoa, kielitaitoa, kansainvälisen kulttuurin, politiikan, historian, perinteiden ja kauppatapojen tuntemista, meillä on vahva pohja, johon korkeatasoinen substanssiosaaminen voi kansainvälisillä markkinoilla nojautua. Tällöin olemme hyvin lähellä sitä kuuluisaa menestyksen reseptiä… Tosin, joudun kyllä ikävästi toteamaan, että kansainväliset markkinat ovat erittäin kilpailtuja ja vain vahvimmat ja ajassa toimivat yritykset pärjäävät siellä.
Kysymykseen ”Kestääkö amk:ien menestystarina?” vastaan ehdottomasti ”kyllä”, sillä ammattikorkeakoulut ovat käsitykseni mukaan muuta yhteiskuntaa edellä tässä asiassa. Työ on tosin pahasti kesken, mutta suunta on oikea.
Teemu Kokko
Rehtori, Haaga-Helia
*) Blogi pohjautuu 21.10.2020 pitämääni esitykseen ”Kansainvälistymisen haasteet korona-ajassa ja sen jälkeen” Kestääkö ammattikorkeakoulujen menestystarina? -webinaarissa