Onko kuuntelemisesta tullut harvinaista herkkua?

Onko kuuntelemisesta tullut harvinaista herkkua?

Nykyajan nopeatempoisessa yhteiskunnassa, jossa digitaalinen hälinä täyttää päivämme, olemme unohtaneet yhden ihmisten välisen yhteistyön perustavanlaatuisista taidoista: kyvyn kuunnella.

Toisen kuunteleminen kertoo välittämisestä, arvostuksesta ja kiinnostuksesta.  Aidossa kohtaamisessa luodaan keskusteluyhteys, jossa vaihdetaan tietoa ja mielenliikkeitä. Kysellään, vastataan ja kehitetään esiin nousevia teemoja eteenpäin ja luodaan yhteistyötä. Miksi, huolimatta näennäisen yksinkertaisista asioista, epäonnistumme niin usein kuuntelussa ja kuulluksi tulemisessa?

Tutkimukset ja päivittäiset arjen havainnot kertovat, että monet meistä eivät koe tulleensa kuulluiksi. Nykyinen teknologia mahdollistaa aktiivisen yhteydenpidon, mutta lisää yksisuuntaista viestintää. Samalla uudet työnteon tavat osaltaan vähentävät kasvokkain yhdessäoloja. On todella helppo lähettää viesti ja tuntea olevansa aktiivinen yhteydenpitäjä.

Kun kerromme mielipiteemme, jaamme ideamme tai huolemme, haluamme kuulla, miten niihin tartutaan. Kuunteluprosessi kulkee kolmen vaiheen kautta: kuulla, kuunnella ja tulla kuulluksi. Varmistuksen saaminen, että kysymykseen on vastattu tai ehdotus on vastaanotettu, on keskeistä sille, että ihminen tietäisi tulleensa kuulluksi. Kuuntelun merkitystä ei voi aliarvioida.

Otetaan esimerkiksi kaksi strategian viestintätilaisuutta ja niissä aikaansaatu keskustelu: Perinteisessä infotilaisuudessa, jossa johto pitää alustuksen ja vastaa työntekijöiden kysymyksiin, keskustelu voi jäädä pinnalliseksi ja yksipuoliseksi, vain muutaman henkilön väliseksi. Vaihtoehtoinen lähestymistapa, kuten kahvilakeskustelu (learning cafe), jossa johtoryhmän jäsenet ja työntekijät kohtaavat pienryhmissä, keskustelu voi luoda syvällisempiä yhteyksiä ja edistää avoimempaa vuorovaikutusta. Tällainen toimintapa rohkaisee aitoon dialogiin, tarjoaa tilaa tiedon ja ideoiden vaihdolle. Lyhyessä ajassa iso joukko pui strategian kaikille tutuksi ja toteuttamiskelpoiseksi.

Luovuus ja uusien asioiden kehittäminen vaativat rohkeaa keskustelua. Se ruokkii uteliaisuutta ja yhdessä päästään tavanomaisesta, jo havaitusta ja kokeillusta uusien ideoiden kentille. Tarvitaan turvallinen ilmapiiri, jotta jokainen uskaltaa kontrolloimatta kertoa ideoitaan, mielleyhtymiään ja ratkaisun poikasia ja joissa jokainen uskaltaa koko persoonallisuudellaan liittyä mukaan keskusteluun. Monet luovuudella elävät organisaatiot kysyvät päivittäin, mitä ideoita olet saanut ja miten aiot niitä hyödyntää. Innovatiivisuuteen totutaan osana jokaista työpäivää ja tiimiä.

Rakentava ja merkityksellinen vuorovaikutus ei ole itsestäänselvyys. On aika muistuttaa kuuntelemisen välttämättömyydestä ja tehdä siitä arkinen herkku, josta kaikki voivat nauttia.

- Keskustelu innostaa ja sitouttaa!

Anneli Valpola, tietokirjailija, johtamisen ja yhteistyön kehittäjä, joka on ollut monessa liiketoiminnan merkittävässä muutoksessa mukana.